Päävalikko
Etusivu
Leena Vilkka
Asiantuntijapalvelut
Luentopaketit
Artikkelipalvelut
Ympäristöfilosofia
Henkilökunta
Kirjoja myynnissä!
Lapseni Tekla
Sivujen hallinta
  Etusivu arrow Artikkelipalvelut arrow Leenan kirjoituksia internetissä! arrow Istuta omenapuu  
 
Istuta omenapuu Tulosta Sähköposti
20.11.2007

Istuta tänään omenapuu, vaikka maailma tuhoutuisi huomenna 

Maailmantila huolestuttaa monia. Sodat, ekokatastrofit, nälänhätä, onnettomuudet eivät enää tapahdu jossain kaukana vaan koskettavat monia suomalaisiakin. Tulevaisuus ei lupaa hyvää lapsillemme ja lastenlapsillemme. He joutuvat elämään maailmassa, jossa materiaalisen yltäkylläisyyden sivutuotteena on aikaansaatu lukuisia ongelmia. Kemikalisoituminen, lisäaineet, hormonit, lääkejäämät eivät ole vain elinympäristömme uhka vaan jo ihmisen omassa ruumiissa, äidinmaidossakin. Sen minkä teemme ympäristöllemme, teemme itsellemme. Teollistuminen ja kaupungistuminen on tuonut paljon hyvää mutta myös joukon hallitsemattomia sivuseurauksia: säteilyn, melun ja valosaasteen perinteisempien uhkakuvien rinnalle. 

Pitäisikö siis vaipua synkkyyteen maailmantilan vuoksi? Kun niin vähän voi vaikuttaa asioiden kulkuun, pitäisikö heittää hanskat tiskiin, luovuttaa? Kannattaako tällaiseen maailmaan ylipäänsä synnyttää lapsia? Joutuvatko he kärsimään meidän sukupolvemme vääristä teoista? Eikö maailmassa ole ylipäänsä jo liikaa ihmisiä? Eikö parempi olisi antaa koti jollekin jo syntyneelle, orvolle, kodittomalle kuin haluta omaa biologista lasta? Tietoisena maailmassa vellovista uhkista ja riskeistä minäkin synnytin lapsen. Pienen elämänihmeen, joka antoi elämälleni tarkoituksen, joka ei tiennyt mitään maailmaa koskevista ongelmista, ei ekokatastrofeista, ei siitä, että maailma ei aina ole lapsillekaan kovin ystävällinen paikka.

Tuo pieni enkelikasvoinen, pahuudesta tietämätön tyttäremme varttui viisivuotiaaksi terveenä ja iloisena kasvissyöjätyttönä. Koska äiti ei syö lihaa, ei hänkään lihaa halunnut. Käsky älä tapa koskee myös eläimiä. Äidin arvot kelpasivat vielä hyvin. Suojelimme häntä kemikaaleilta suosien luomutuotteita. Tyttäremme kasvoikin terveyden perikuvana, ilman korvatulehduksia. Kukapa ei haluaisi tarjota lapselleen parasta? Kunnes meidän mikromaailmamme kohtasi syvän katastrofin. Saimme diagnoosin, jonka mukaan tyttäremme sairastaa syöpää, johon ei ole parantavaa hoitoa. Toisin sanoen, tyttäremme tulisi kuolemaan.

Alkoi taistelu elämästä tilanteessa, jossa kuolema vääjäämättä odotti. Oli elettävä tietoisena siitä, että elämä päättyy liian aikaisin. Että lapsemme ei tule menemään kouluun, ei pääse ripille, ei ylioppilaaksi, ei mene naimisiin eikä tee meistä koskaan isovanhempia. Lapsellamme ei olisi tulevaisuutta.  Monien mielestä maailmalla ei ole tulevaisuutta. Synkimpien ennusteiden mukaan ihmiskunta on jo ajautunut peruuttamattomille raiteille, tuhon tielle, kohti kuolemaansa. Samoin kuin dinosaurukset hävisivät sukupuuttoon, sama kohtalo on ihmislajilla.  

Mikromaailmassamme lähdimme siitä, että elämä on arvokasta vaikka se ei kestäisi kauan. Aloitimme taistelun tyttäremme elämän pitkittämiseksi vailla toiveita parantumisesta. Meille luvattiin ensin muutama kuukausi. Tyttäremme sai lopulta 13 lisäkuukautta elämää. Hän ehti täyttämään kuusi vuotta. Pienenä lapsena hän ei murehtinut kuolemaansa, vaan eli täydesti jokaisen elinpäivänsä. Lapsenmielellään elämä näyttäytyi hänelle ihmeellisenä paikkana, jossa riitti ihasteltavaa ja hämmästeltävää loputtomasti. Hän ihastui ihmisiin ja esineisiin. Hän oli loputtoman kiinnostunut kaikesta elämästä ympärillään, loppuun asti.  

Viime toukokuussa hänen elämänsä päättyi. Hautasimme pienen elämän tarkoituksemme. Meidän mikromaailmamme oli kohdannut järkyttävimmän katastrofin, mitä milloinkaan olimme kokeneet.  Vaikka maailma tuhoutuisi huomenna, istuta tänään omenapuu, opetti jo Martin Luther King. Elämä on elämisen arvoista niin kauan kuin sitä on. Istutimme kirsikkapuun pihallemme tyttäremme muistoksi. Toivottavasti se kukkii keväällä. 

Viimeksi päivitetty ( 26.11.2007 )
 
Seuraava >
 
  Top of page  
 
© 2017 Biofilos